Tampereen ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön portaittain etenevä elvytysopetus. Maallikkoperuselvytys opetellaan ensimmäisenä vuonna käytävällä ensiapukurssilla. Sitten opiskellaan ammattilaisten peruselvytys Resusci Anne Skills Station -ohjelman avulla. Hoitoelvytystä, ryhmädynamiikkaa ja johtamista opiskellaan myöhemmin simulaatio-opetuksessa.
- Elvytysopit valmistavat opiskelijoita kaikenlaisten hätätilapotilaiden hoitotilanteisiin, sitä ei pidä nähdä pelkkänä elvytysopetuksena, lehtori Seija Tiainen sanoo.


Tampereen ammattikorkeakoulussa on kahden vuoden ajan ollut projekti, joka tähtää siihen, että sairaanhoitajaopiskelijat osaisivat elvyttää paremmin.
- Tutkimustulokset kertovat sairaanhoitajien olevan heikkoja akuuttihoidossa. Myös opiskelijat itse haluavat lisää koulutusta, lisäksi työelämästä tuleva palaute on rohkaissut ryhdistämään toimintaamme, lehtori Seija Tiainen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

 

Elvytystaidoissa edellytetään laatua

Sairaanhoitajaopiskelijat aloittavat peruselvytyksen opettelun ensimmäisenä vuonna, ensiapukurssilla opiskellaan maallikkoelvytys.  Hieman opintojensa puolen välin jälkeen opiskelijat orientoidaan 8-12 hengen tutorryhmissä ammattilaisten peruselvytyksen merkitykseen, tekniikkaan ja itseopiskelutilan Resusci Anne Skills Station -ohjelmaan.

Orientoinnin jälkeen opiskelijat varaavat omatoimisesti itselleen harjoitusaikoja tarpeellisen määrän. Harjoituskertojen jälkeen opiskelija varaa ajan myös osaamisen arviointia varten. Arvioinnin tekee Resusci Anne Skills Station: ventiloinneista ja paineluista 75 prosenttia on oltava hyväksyttyjä. Menetelmän käyttöönottoprojektin aikana opiskelijoiden taidot parantuivat niin hyvin, että arvioinnin hyväksytyn rajaa nostettiin viidellä prosentilla nykyiseen 75 prosenttiin.
- Meillä elvytysoppimisesta syntyy polku: ensin opetellaan maallikkoelvytys, sitten opettelemme Resusci Anne Skills Stationilla painelun ja maski-paljeventiloinnin teknisinä suorituksina ja peruselvytyksen  parityöskentelynä, lopuksi opiskelemme hoitoelvytystä, ryhmädynamiikkaa ja johtamista simulaatio-TAM_Practicing ventilationsopetuksessa.
Tiainen sanoo, että monet opiskelijat pitävät painelua helppona, mitä se ei ole. Painelun tekniikka, rytmi ja keskeytymättömyys ymmärretään vasta sitten, kun on harjoittelun kautta huomattu puutteet.
- Olen ollut joskus opiskelijoiden parina harjoiteltaessa ja näytettä annettaessa. Silloin tällöin ottoja on tarvittu montakin, mutta aina tekniikka on opittu, vaikka hyväksytyn raja on kova.
Tiaisen mukaan portaittain etenevästä elvytysopetuksesta on tullut Tampereen ammattikorkeakouluun vakiintunut tapa.

- Kaikki liittyy haluumme parantaa sairaanhoitajiemme peruselvytystaitoja, siksi myös arvioimme heiltä tämän taidon.

 

 

Lisää oppimismuotoja

Vuoden 2009 lopusta asti koulun opetusjärjestelmään on istutettu uusimpia opetustekniikoita. Koulussa on huomattu, että tämän päivän opiskelija haluaa oppia tekemällä, eikä vanha luento-opetus enää ainoana opetuksena toimi.
- Halusimme tuoda nykyaikaiset oppimismenetelmät vanhojen rinnalle, mutta ei siten, että jostain menetelmästä tulisi yksi ja ainoa. Eri menetelmät tukevat toisiaan, Tiainen sanoo.

 

 

Simulaatio-oppiminen istuu järjestelmään

Ensihoitajat, kätilöt, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat oppivat jatkossa simulaatio-opetuksen avulla myös syventävillä jaksoillaan.
- Vuonna 2010 aloitettu opetusmuoto on vielä alkutaipaleellaan. Jatkuvasti löytyy uusia tilanteita, missä haluamme kokeilla simulaatiota. Uudet opetussuunnitelmat valmistuvat 2013, mutta opetusjärjestelmäämme simulaatio-opetus istuu jo nyt mainiosti. Käytämme sitä muun muassa osana ongelmalähtöistä oppimista ja orientoivissa harjoitteluissa ennen kliinistä harjoittelua.

                                                                                                           

Ongelmalähtöisessä oppimisessa (problem based learning PBL) opiskelijoille annetaan lähtökohta käytännön hoitotyöstä, he laativat siitä oppimistehtävän, joka ratkaistaan monimuotoisesti opiskellen. Simulaatio-opetus on koettu toimivaksi oppimistehtävän anto- ja purkutilanteissa.
- Kymmenen vuotta käytössä ollut PBL-opetustapa vaatikin jo hieman päivitystä, Tiainen sanoo.
Myös orientoivasta opetuksesta eli laboraatioista ja työpajoista osa tehdään simulaatio-opetuksena. Opiskelijat kiittelevät uutta opetustapaa, joka on tehnyt oppimistilanteista kokonaisvaltaisempia, jopa niin, että tietyn roolin oppimisen sijasta opiskelijan huomio kääntyy ryhmätoimintaan: työnjakoon, kommunikaatioon ja johtamiseen. Palautekeskustelutkin tulee uudella tekniikalla hoidettua entistä tarkemmin.
- Opiskelijat tuovat aina esille sen, että ovat innoissaan, kun pääsevät tekemään käsillään. Siten oppii parhaiten.
Tiainen on sitä mieltä, että perusasiat on oltava hallussa ennen simulaatio-opetuksen aloittamista.

 

Oppimisesta myönteinen maku

Opiskelijat käyvät hanakasti simulaatiotehtävien pariin. Virheitä ei pelätä etukäteen, eikä pidäkään, sillä simulaatio-opetuksessa virheet ovat jopa toivottuja.

Opiskelijat miettivät virheitään tarkasti, tapoja on monia: Asiat voidaan käsitellä eettisistä lähtökohdista tai vaikkapa protokollaa tarkastellen. Vaikka kyseessä on sama harjoitus, eri ryhmät voivat pohtia palautteessaan asioita aivan eri kantilta.

Siksi debriefingistä muodostuukin jokaisen ryhmän kanssa erilainen. Debriefing päättää oppimistapahtuman myönteisellä tavalla ja valmistaa tulevan työntekijän keskustelemaan asioista myös kenttätyössä.
- Sellaista opiskelijaa ei vielä ole tullut vastaan, joka sanoo, että simulaatio-opetus ei sovi minulle, Tiainen sanoo.