Sydneyn UTS-yliopiston (University of Technology) hoitotieteen, synnytysopin ja terveydenhuollon laitos on kansainvälisesti kuulu
innovatiivisesta ja käytännönläheisestä synnytysopin ja hoitotieteen koulutusohjelmistaan sekä terveydenhuollon johtamisesta. Kursseilla
keskitytään näyttöön perustuviin käytäntöihin, minkä vuoksi sen tulokset näyttävät usein tietä Australian terveydenhuollon koulutukselle.

Simulaatioteknologia otettiin käyttöön UTS:ssä vuonna 2006 sen jälkeen, kun tiedekunnan lehtori Michelle Kelly oli käyttänyt edellisen vuoden sapattivapaansa
kiertämällä eri maiden johtavissa simulaatiokeskuksissa. Palattuaan takaisin uuden ammattikokemuksen
kanssa, Michelle pyysi tukea tiedekunnan johdolta ja aloitti simulaatiotekniikan käytön
NMH:n eri opetusohjelmissa. Sekä yliopisto että tiedekunta investoivat simulaatiokoulutukseen runsaasti, minkä ansiosta opiskelijat
voivat harjoitella kliinistä käytäntöä huippunykyaikaisessa laboratoriossa.

 

Työelämään valmiita opiskelijoita

Vain viidessä vuodessa Michelle on vienyt tiedekunnan aikakaudelle, jossa täysimittaisia simulaatiotekniikoita sisällytetään jokaiseen
hoitotieteen opinto-ohjelman lukuvuoteen. Monet henkilökunnan jäsenet ovat ottaneet tämän uuden oppimismenetelmän omakseen ja osaksi opetustaan.

Simulaation ja teknologioiden tämänhetkisenä johtajana Michelle kertoo että simulaatio on auttanut yliopistoa sitoutumaan ja tuottamaan työelämään valmiita opiskelijoita. Tämä onnistuu korostamalla sitä kuinka opiskelija saadaan sitoutumaan potilaaseen, tämän hoitoon ja turvallisuuteen. Simuloinnin ja siitä saatavien oppimiskokemusten perusteella opiskelijamme saavat välttämättömiä kliinisä taitoja turvallisessa mutta todellisuuden mukaisessa ympäristössä. Tämä antaa opiskelijoille lisää itsevarmuutta, mutta samalla se opettaa heille parhaita hoitokäytäntöjä, Michelle sanoo.

Sitoutuminen näkyy tiedekunnan tiloissa &ndash, joihin kuuluu neljä huippunykyaikaista kätilöiden ja sairaanhoitajien simulaatiolaboratoriota keskustan kampusalueella
ja yksi Kuring-gain alueella. Jokainen laboratorioista on täysin varusteltu
erilaisten skenaarioiden harjoittelua varten.

Laboratorioiden vieressä sijaitsee valvontahuoneita, josta käsin kouluttajat tai tekninen henkilökunta voi muuttaa potilaan tiloja,
seurata opiskelijoiden’ reagoinnin muutoksia ja taltioida digitaalisesti suoritukset kattoon kiinnitettyjen kameroiden ja mikrofonien kautta. Tallennettua materiaalia voidaan käyttää
opiskelijan taitojen seurantaan ja palautteen antamiseen jälkiarviointitilanteissa.

 

Moulage (the art of applying mock injuries)

 

Nopeampaa oppimista

Michellen mukaan simulaatiotekniikan viimeaikainen kehittyminen on todellakin ‘vauhdittanut’ oppimiskokemuksia, etenkin nyt kun
mukaan kuvaan on tullut audiovisuaalinen taltiointimahdollisuus.

Realististen skenaarioiden luomisen lisäksi tiedekunnassa harjoitellaan säännöllisesti onnettomuuksien lavastamista. “Pyydämme teknistä henkilökountaa valmistelemaan nuket niin, että ne muistuttavat trauma- tai palovammapotilasta. Tehohoitoa kolmatta vuotta opiskelevat hoitajaopiskelijat ovat usein yllättyneitä ja vaikuttuneita siitä, kuinka todentuntuisilta
nuket näyttävät ja kuinka todentuntuisesti ne reagoivat”, hän sanoo. Kätilöt ovat hyviä luomaan realistisia, simuloituja synnytystilanteita
opiskelijoita varten. Niitä ovat mm. post partum -tilanteet tai komplikaatiot.  

 

Opiskelijoiden osallistuminen aktiivista

Elävänä todisteena simulaatiotekniikan hyödyistä tällä alalla Michelle tukee tiimiä, joka valmistelee simulaatioviikkoa
ensimmäisen vuoden hoitajaopiskelijoille, jonka aikana 350 opiskelijaa pääsee kokeilemaan interaktiivista simulaatiota. Tämän
tason tapahtuma on jättimäinen ponnistus, joka vaatii paljon suunnittelua, tiimityötä ja valmistelua.

Tietenkään uuden teknologian esittely tiettyihin toimintatapoihin tottuneeseen ympäristöön ei ole helppoa, ja Michelle myöntää että jotkut
osallistujat tarvitsevat enemmän houkuttelemista: “Monet kokeneet hoitajat, jotka palaavat opiskelijoiksi
vaativat enemmän rohkaisua simulaattoreiden käyttöön. Heillä on tapana sanoa, että ‘nuket’eivät ole todellisia tai että simulointi ei vastaa’ tosielämän tilanteita’. Mutta sitten kun he näkevät mitä nukeilla voi tehdä, he hämmästyvät, erityisesti kun ‘potilas’ puhuu ja kun he voivat arvioida
monia fysiologisia parametreja,” Michelle kertoo.

Hän on huomannut simulaation olevan hyödyllistä monenlaisille opiskelijoille: opiskelunsa päättäneille tai kansainvälisille
opiskelijoille, joiden on hankittava Australiassa vaadittava pätevyys: “Acktiiviset oppimistilanteet ovat hyvin tehokkaital,
ja kun niiden ohella järjestetään myös jälkiarviointeja ja ryhmäkeskusteluja, simulaatiotekniikan tulokset näyttävät olevan ylivoimaisia ja opittu myös muistetaan paremmin muihin oppimismenetelmiin verrattuna”, Michelle sanoo.