Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vastasyntyneen hätätilanteita harjoitellaan synnytyssalin virvoitteluhuoneessa
- Simulaatio-opetus ei vaadi hienoa simulaatioympäristöä, vaan tehokkaasti voi harjoitella myös aidoissa olosuhteissa, synnytyslääkäreiden elvytyskoulutusvastaava Kalle Korhonen sanoo.

 

Tyksin synnytysosaston virvoitteluhuone muuttuu kerran viikossa simulaatio-opetustilaksi.  Sinne kokoontuu tositilanteessakin yhdessä työskentelevä tiimi. Tyypillisesti tiimissä on kaksi erikoistuvaa lääkäriä, yksi lasten hoitaja ja 1-2 kätilöä.
Potilassimulaattori tuodaan elvytyspöydälle, jossa toiminta oikeastikin tapahtuu. Harjoitellessa käytetään samoja välineitä ja ne otetaan samoista paikoista, kun normaalissakin hoitotyössä.
- Tällä tavalla myös paikat tulevat tutuksi ja se näkyy tositilanteissa parantuneena ennakointina. Vastasyntynyttä hoidettaessa henkilökunta lukee tilannetta paremmin ja välineitä varataan esiin hyvissä ajoin, Korhonen sanoo.

 

TYKS_2


Neljä skenaariota vuodessa

Ennen kuin erikoistuva lääkäri pääsee päivystämään, hän käy vähintään kaksi simulaatio-opetuskertaa, jonka jälkeen testataan, että hänellä on perusasiat hallussa. Sen jälkeen jokainen harjoittelee neljä kertaa vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että virvoitteluhuoneessa harjoitellaan joka maanantai tunnin verran.

 

Koulutuksen on oltava tehokasta, sillä kaikki osallistuu siihen oman toimen ohella. Käytössä on neljä skenaariota, jotka harjoitellaan vuosittain.
Asfyksia-harjoitteessa täysiaikaiselle lapselle aloitetaan elvytystoiminta, missä harjoitellaan erityisesti tehtävänjakoa ja maskiventilaatiota. Vastasyntyneen mekonium-aspiraatiossa vauvan hörppäämää lapsivettä imetään trakeasta ja samalla harjoitellaan hypovolemian nestetäyttöä. Pikkukeskosen alkuhoidossa elvytetään ja harjoitellaan lämpötalouteen liittyviä asioita ja välineitä. Neljännessä harjoitteessa käydään huonokuntoisen vastasyntyneen elvytys läpi alusta loppuun asti.
- Jokaisella neljällä harjoittelukerralla on lyhyt ja käytännönläheinen tavoite. Aloittavalla lääkärillä tavoite on aluksi perusvalmiuksissa, mutta vaativuutta lisätään kokemuksen myötä.
Näiden harjoitteiden lisäksi lastenhoitajilla ja kätilöillä on kaksi heille kohdistettua harjoitetta.

 

Taitopaja täydentää

Systemaattisen simulaatiokoulutuksen lisäksi henkilöstö pitää taitojaan yllä ryhmätöillä, joissa harjoitellaan taitopajatyyppisesti kädentaitoja.
-  Ensin käymme läpi lyhyen teorian ja sitten harjoittelemme teknisiä taitoja kuten napalaskimokanyylin - ja pleuradreenin laittoa. Taitopajaharjoittelu liittyy aina isompaan kokonaisuuteen.
Korhonen kannustaa henkilöstöä myös omatoimiseen harjoitteluun. Se on helppoa, sillä potilassimulaattori on omassa hyllyssään elvytyspöydän vieressä ja koska tahansa käytettävissä. Omin päin voi helposti harjoitella teknisiä taitoja.
- Vastasyntyneen potilassimulaattori vastaa juuri niihin tarpeisiin, mitkä ovat toiminnan kannalta tärkeitä: pystymme kuuntelemaan sykkeen, näkemään hengitysliikkeitä, harjoittelemaan merkittävimmät toimenpiteet ja ennen kaikkea tuomaan potilassimulaattorin paikanpäälle.

 

TYKS_4  

Parasta perusasiat ja yhteistyö

Simulaatio-opetuksessa henkilöstön mielestä on parasta, että yhteistyö ja tehtävän jako voidaan käydä rauhassa läpi. Asiat eivät aina ole selviä.
- Perusasioidenkin läpikäyminen tiimin kanssa on havaittu tärkeäksi, mistä saamme myös palautetta. Joskus joku voi saada miettimälleen asialle tukea tai epäselvään asiaansa vastauksen. Joskus vedämme askarruttamaan jääneen hoitotilanteen simulaationa uudelleen läpi, mikä avaa tapauksen taustat ja antaa arvokasta oppia tulevaisuuteen.

Simulaatio-opetuksessa koetut tilanteet jäävät opetustilaan, asioita ei vatvota enää debriefingin jälkeen. Erityisesti debriefingit ovatkin parantuneet, sillä kouluttajille on hankittu lisää koulutusta. Korhosen mukaan debriefingin vetäjän pitäisi olla taitava johdattelija, joka yrittää saada oppilaat itse hoksaamaan oppimistavoitteensa.
- Oppilaat lähtevät helposti mukaan keskusteluun, he pohtivat, miten voisivat tehdä työtään entistä paremmin. Olen itsekin oppinut paljon siitä, kun eri ammattiryhmät kommentoivat tilannetta omasta näkökulmastaan. Ilmi tulleita tärkeitäkään asioita ei ole aiemmin osannut edes ajatella.
Korhonen kertoo kuulleensa debriefingissä muun muassa erinomaisia näkemyksiä ja ajatuksia siitä, miten pikkukeskoselle keskeistä lämpötaloutta voidaan toteuttaa paremmin. Debriefingissä esille tulleiden huomioiden mukaan Korhonen on voinut hioa myös omaa hoitotyötään.