Hoitotiiminä simulaatio-opetuksessa

Hoitotiiminä simulaatio-opetuksessa

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu omistavat yhdessä Pirkanmaan simulaatiokeskuksen (Pirske).

Standardoidut skenaariot sekä moniammatilliset ja oikeat hoitotiimit tuovat kaikille saman opin.
Sairaalan perinteinen elvytyskoulutus on muutettu painottamaan hätätilapotilaan tunnistamista, hoitamista ja elvytystilanteiden ehkäisemistä.

Pirkanmaan simulaatiokeskuksen (Pirske) kolmikantaisuus näkyy lähes jokaisessa harjoituksessa.
- Aina kun ammattilaiset harjoittelevat, pyrimme saamaan harjoitukseen samanaikaisesti juuri ne ihmiset, jotka oikeassakin tilanteessa ylipoistosairaalassa työskentelevät yhdessä, teho-osaston apulaisylilääkäri Sanna Hoppu sanoo.
Simulaatio-opetustilanteet ovat hyviä paikkoja ideoida ja kokeilla uusia toimintatapoja, koska virheilläkin on vain hyviä seurauksia.

Sairaanhoitopiirin simulaatio-opetuksessa saatetaan kokeilla etukäteen, miten yhteistyöhön tottunut ryhmä ottaa huomioon ulkojäsenen tai miten lääkäri antaa kohdennettuja käskyjä, kun hoitajat eivät ole tuttuja. Joskus kokematon lääkäri laitetaan ensin yksin tilanteeseen ja kun hiki alkaa nousta otsalle, hän saa tuekseen kokeneemman.

- Tampereen yliopisto on puolestaan lopettanut kokonaan kalvosulkeiset lääketieteen kandidaattien kliinisellä kurssilla anestesian, teho-hoidon, ensihoidon ja kivunhoidon opettamisessa, kun simulaatio-opetus on saatu käyttöön, Hoppu kertoo.

Kun Pirkanmaalle saatiin SimMan 3G -potilassimulaattori, oli sitä varten tarkoitettu 16-henkinen organisaatio jo valmiiksi koulutettu. Se oli kouluttautunut simulaatio-opetuksen antamista varten ammattikorkeakoulu Arcdassa ja Danish Institution of Medical simulationissaTanskassa. Siksi reilussa vuodessa pirkanmaalaiset ovatkin edenneet simulaatio-opetuksessa jo pitkälle.

Standardiskenaariot tehokkaita

Simulaatio-opetus kandidaateille tapahtuu standardoiduilla skenaarioilla, joita on toista kymmentä. Ne on laadittu ensihoidossa esiintyvien tyyppitapausten mukaan.
- Standardoituihin harjoitteisiin päädyttiin tehokkaamman ajankäytön takia, mutta siksikin, että tyyppipotilaita hoidetaan aina samankaltaisesti. Standardiopetuksesta on myös se hyöty, että voimme olla varmoja, että koulutettaville opetetaan kaikki skenaarioihin liittyvät asiat, Hoppu sanoo.
Hänen mukaansa opiskelijoiden opettamisessa standardiharjoitteet toimivat hyvin, mutta täydennyskoulutukseen tulevat tuskin haluavat samanlaista harjoituspäivää toista kertaa.
- Uusia harjoitteita voidaankin pohtia räätälöidysti uudelleen koulutukseen tulevan ryhmän kanssa.

Hätätilaoppia kaikille

Sanna Hoppu teki sairaanhoitopiirille projektityön, jossa perinteinen elvytysopetus muutettiin koulutukseen hätätilapotilaan tunnistamisesta, tutkimisesta ja hoitamisesta.
- Tyypillisesti sairaaloissa elvytysopetus on hyvin teknistä ja lyhytkestoista, mikä tähtää vain oikeaan elvytystoimintaan. Me muutimme koulutusta, koska toisenlaisella toiminnalla saatoimme ehkäistä sydänpysähdyksiä sairaalassa. Päädyimme opettamaan henkilökunnalle pelkän PPE:n sijasta kriittisen sairastamisen tunnistamista. Toiminnan tueksi perustettiin MET-ryhmä (Medical Emergency Team), Hoppu kertoo.

Koulutusta neljällä tasolla

Ensimmäisellä tasolla koulutetaan peruselvytystä MiniAnne-konseptilla. Kouluttaja kuitenkin puuttuu virheisiin, neuvoo oikeat tavat ja kertoo lisää. Sen lisäksi opetetaan sairaalan sisäiset toimintatavat hätätilapotilaan varalta ja kerrotaan MET-toiminnasta. Koulutusta suositellaan sairaalan koko henkilöstölle vahtimestarista hallinnolliseen ylilääkäriin.

Toinen taso on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutus on edellisen kaltaista, mutta tapahtuu osastoilla. Siinä suunnitellaan osastokohtaiset toimintamallit: kuka hakee elvytystilanteessa selkälevyn, kuka hälyttää apua ja kuka käyttää osaston defibrillaattoria. Koulutuksessa neuvotaan myös miten potilaan hiipuminen ja romahtaminen voidaan tunnistaa. Laadukasta PPE:tä harjoitellaan Antti-potilassimulaattorilla ja painantaa ohjaavan defibrillaattorin avulla, mutta tilalle kaavaillaan Resusci Anne Skills Stationia, joka ohjaa painantaa ja ventilaatiota.

Kolmannella tasolla harjoitellaan simulaatio-opetuksessa, jolloin kaikkien oletetaan osaavan tekniset taidot kuten defibrillaattorin käyttö ja paineluelvytys. Koulutus on osaston tarpeeseen ja tavoitteeseen liittyvää ja siinä keskitytään sairaalan toimintamalleihin perustuvaan tiimityöskentelyyn. Luennot sisältävät CRM:ää ja simulaatiopedagogiikkaa.
Simulaatio-opetus käsittää neljä tapausta. Ne aloitetaan helpolla tapauksella, jossa tilat ja välineet tehdään tutuiksi. Kaikissa tapauksissa harjoitellaan potilaan tutkiminen ABCDE:n mukaan. Kahdessa tapauksessa tilanne etenee elvytykseen.

- Tämä taso on suunnattu päivystysalueelle, teho-osastolle, leikkaussaliin ja valvontaosastoille. Suosittelemme, että hoitaja tai lääkäri osallistuu yhteen harjoituspäivään vuodessa.

Neljäs taso on tarkoitettu MET-ryhmälle, joka auttaa muuta henkilöstöä hätätilapotilaiden hoitamisessa. Siksi MET-ryhmä harjoittelee tiiviimmin.
- MET -ryhmään kuuluva hoitaja kohtaa TAYS:ssa 8-10 elvytystä vuodessa. Toinen mokoma jää simulaatio-opetuksessa harjoiteltavaksi, sillä 20 toistoa vuosittain katsotaan riittävän osaamista ylläpitäväksi.
MET -ryhmän simulaatioharjoituksiin osallistuvat myös teho-osaston erikoislääkärit kukin vuorollaan, koska he kuuluvat MET -ryhmään. Myös erikoistuvat lääkärit anestesiologialta, sisätaudeilta tai lastentaudeilta osallistuvat harjoitukseen, joten jokaisessa harjoituksessa on MET -hoitajien lisäksi kaksi lääkäriä sekä ensihoidon tai sairaanhoidon opiskelija. Pysyäkseen MET-ryhmässä on osallistuttava vuoden aikana vähintään kuuteen harjoitukseen.
- TAYS:ssa n.100 potilasta saa vuosittain sydänpysähdyksen, isossa osassa tapauksista MET-hälytystä ei tehdä. Siksi jatkammekin kaikilla tasoilla opetusta hätätilapotilaan tunnistamisesta ja tutkimisesta ja avun hälyttämisestä.
Elvytyksissä ja harjoituksissa MET-ryhmä käyttää reaaliaikaista palautetta antavaa defibrillaattoria, mikä on otettu ilolla vastaan. Laitetta käytetään myös harjoitteluun jokaisessa vuorossa: hoitajat, jotka ovat vastuussa MET -toiminnasta, verestävät omat elvytystaidot kahden minuutin painelulla. Samalla työparin kanssa kerrataan toimintasuunnitelma elvytystilanteen varalle (rolling refresment -toiminta). Tässä yhteydessä myös palautetaan mieleen kaikki tutkimushankkeet.  Nykyään kukaan ryhmän jäsenistä ei enää halua elvyttää ilman palautetta, Hoppu kertoo.

Pidetään huolta kouluttajista

Simulaatiokouluttajien motivaatio syntyy hyvästä palautteesta ja he pysyvät ringissä, kun he voivat hyvin.
- Kouluttajien into pitäisikin päästää valloilleen. Uusia ideoita pitäisi päästä hakemaan lisäkoulutuksen ja verkottumisen kautta. Myös koulutuksen pitäisi kehittyä.
Sairaanhoitopiirissä kaikki koulutus pisteytetään asteikolla 1-4. Simulaatio-opetuksessa palautteiden keskiarvo asettuu 3,7:n-3,8:n tuntumaan.
- Se näkyy jo simulaatio-opetuksen aikana, sillä meillä on usein kivaa ja nauramme yhdessä.