Tasalaatuista simulaatio- opetusta Pelastusopistolla

Pelastusopiston simulaatio-opetuksessa

Tasalaatuisesti ei-teknisiä taitoja

Pelastusopiston simulaatioharjoitteet ovat hyvin pitkälle vakioituja, mikä tekee opetuksesta tasalaatuista.  Koko simulaatio-opetuksen pääteema on ei-tekniset taidot. Pelastusopiston käytäntöpainotteisessa opetuksessa muutkin harjoitteet ovat saaneet vaikutteita simulaatio-opetuksesta.
- Ensihoidon opetuksessa opiskelijat saavat aiempaa parempaa palautetta. Se on tulosta siitä, että lähes kaikki ensihoidon opettajat ovat käyneet simulaatio-ohjaajakurssin, vanhempi opettaja Kai Helveranta sanoo.

Pelastusopiston oppilaat valmistuvat töihin pelastuslaitoksiin tai hätäkeskuksiin. Simulaatio-opetusta annetaan pelastaja- eli palomiesoppilaille sekä hätäkeskuspäivystäjäoppilaille ensihoidon opetuksessa.

Pelastajaoppilaiden ensihoidon opetus on koko pitkän historiansa ajan ollut varsin käytäntöpainotteista. Karkean arvion mukaan opetuksesta kolmannes on teoriaa ja kaksi kolmannesta käytäntöä. Pelastajakurssi kestää kolme lukukautta, joista ensimmäisen lukukauden aikana tapahtuva kuuden viikon mittainen ensihoidon opetus on teoriapainotteista, mutta toisesta lukukaudesta lähtien painotus muuttuu enemmän käytännönläheiseksi.

Iso osa käytännönharjoitteista tehdään Pelastusopiston harjoitusalueella, jota Kai Helveranta kuvaa isoksi simulaattoriksi. Siellä harjoitellaan sovellettuja harjoituksia, jossa oppilaat ovat vuorollaan hoitajia ja potilaita. Varsinainen simulaatio-opetustila ja -välineistö on Pelastusopiston kampusalueella.

Tasalaatuista opetusta

Pelastajaoppilaiden kaikki harjoitteet on vakioitu. Niin simulaatio-opetusskenaariossa, harjoitusalueen koulutuksessa kuin kädentaitojen opetuksessa edetään valmiin käsikirjoituksen mukaisesti.
Siksi opetus on aiempaa tasalaatuisempaa. Kaikki pelastajakurssit saavat vakioitujen harjoitteiden takia opettajasta riippumatta lähes identtisen opetuksen. Pitkässä juoksussa vakioidut harjoitteet takaavat laatutason, missä taso ei vaihtele oppilas- eikä kurssikohtaisestikaan tarkasteltuna.
- Simulaatio-opetusskenaarioissa ja muissakin harjoitteissa on määritelty asiat, mitkä ainakin pitää opettaa.
Jokaisesta potilasskenaariosta selviää karkeasti tapaustiedot, potilaan tila ja miten potilasta oletetaan voitavan hoitaa. Tapauksen hoitamiselle annetaan hieman reunaehtoja. Skenaariossa on myös määritelty, miten hoidot vaikuttavat potilaaseen ja mihin lopputulokseen pyritään. Jokaisella harjoitteella on luonnollisesti myös tavoitteensa. Tilanteet elävät aina jonkin verran, mutta harjoitus etenee aina tavoitteen mukaisesti.
- Joihinkin harjoitteisiimme on upotettu sosiaalisia hätätilanteita, lähinnä lastensuojeluilmoituksen tekoa tai esimerkiksi hoitotasoisen hoitajan tai lääkintäesimiehen tekemä hoitovirhe, missä hän antaa potilaalle väärää lääkettä, mihin perustasoisen hoitajan pitäisi reagoida.

Opiskelija perehdytetään

Pelastajaoppilaat perehdytetään ensin simulaatio-opetuksen tavoitteisiin ja pääaiheisiin.
- Simulaation avulla opetamme ei-teknisiä taitoja: johtajuutta, johtajuuden tukemista, tilannetietoisuuden ylläpitämistä, informaation kulkua, ryhmätyöskentelyä ja päätöksentekoa. Aiheet käsitellään ensin oppitunnilla, minkä lisäksi oppilaat tutustuvat potilassimulaattoriin ennen varsinaista harjoitusta. Samalla heille annetaan eväitä ensimmäisen simulaatioharjoitteen kulusta.
- Pelastajaoppilaille ei ole helppoa myöntää, että jännittää, mikä näkyy kuitenkin simulaatio-opetuksen alkuvaiheessa heidän kasvoiltaan. Parin ensimmäisen skenaarion jälkeen opiskelijat vapautuvat, kun he huomaavat, että palaute on positiivissävyistä eikä videotallenteita käytetä virheiden osoittamiseen.

Hyvää palautetta

Pelastajaoppilaiden käytännönläheisyys tulee joskus esiin simulaatio-opetuksen palautteissa, ja he haluaisivatkin lyhentää palautteita ja lisätä skenaarioita.
- Heille on jokseenkin outoa käydä tapahtumia perin pohjin läpi. Mutta jälkeenpäin palautteiden hyödyllisyyttä kiitellään, sillä niistä oppii eniten. Siksi olemme imeneet palautteenantotekniikkaa soveltuvin osin myös harjoitusalueen ja kädentaitojen harjoitteisiin.
Simulaatio-opetuksessa palaute alkaa kuvailevalla kierroksella, jossa jokainen toimija kertoo näkemyksensä tilanteesta. Ennen kuvailevaa kierrosta ei koskaan näytetä videotallennetta. Videoita käytetään vain mikäli se tuo lisäarvoa asian opettamiselle. Videoissa pääsevätkin esille hyvät ratkaisut tilanteen hoitamisen kannalta sekä hyvin menneet raportit, käskyjen annot, takaisinluvut ja päätöksenteot.
- Pyrimme jo skenaarion aikana välttämään sen, että joudumme tilanteeseen, mitä palautteessa on vaikea käsitellä. Oppilas voi saada jo tilanteen aikana toimintaan suunnitellun lisävihjeen, joka ohjaa hänet oikeaan suuntaan.

112-puhelu simulaatio-opetuksessa

Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksessa simulaatio-opetustekniikkaa käytetään hätäpuhelun käsittelyn opettamisessa ja päivystäjän puhelinohjeiden antamisessa. Simulaatio-opetuksessa oppilaat saavat mielikuvan siitä, miten ohjeita kannattaa antaa, että hädässä oleva soittaja osaa hyödyntää niitä.
- 2-3 hätäkeskuspäivystäjäopiskelijaa asetetaan kodinomaiseen simulaatio-opetustilaan, josta he soittavat 112-numeroon saadakseen apua simuloituun hätätilanteeseen. Simulaatiota seuraavat kurssikaverit kuulevat koko ajan sekä soittajan että hätäkeskuspäivystäjän puheen.

- Simulaatiota seuraava ryhmä myös näkee simulaatiotilasta välittyvän kuvan avulla, miten päivystäjän antamat ohjeet ovat toteutettavissa, Helveranta kertoo.

Hätäkeskuspäivystäjäoppilaiden simulaatiotilanteet ovat lyhytkestoisia, maksimissaan 5 minuuttia. Potilassimulaattorilla harjoittelevat oppilaat ymmärtävät, miten vaikeata on noudattaa ohjeita, hätäkeskuspäivystäjän roolissa oleva harjoittelee normaalisti puhelinohjeiden antamista ja kurssikavereista koostuva yleisö saa tilanteesta kokonaiskuvan. Harjoitteiden palaute käydään läpi simulaatiopedagogiikan periaatteita noudattaen, jolloin jokainen saa osallistua palautekeskusteluun roolista riippumatta.

Teksti: Marko Partanen

Kuvat: Juha-Pekka Laakso