Kehitämme simulointikoulutusta ainutlaatuisella tavalla täällä Skandinaviassa, sanoo erikoissairaanhoitaja Lotta Lyden Norjan armeijan lääketieteellisestä koulutuskeskuksesta. Uusi konsepti tekee harjoittelemisesta todentuntuisempaa. – Aloitimme täällä täysimittaisen simulointikoulutuksen syyskuussa 2008. Voimme rakentaa esimerkiksi juoksuhautoja sekä käyttää savun, valon, kuumuuden ja hajujen kaltaisia tehosteita. Harjoitusnuket maalataan muistuttamaan aitoja loukkaantuneita potilaita, sanoo Lyden.

Valmisteleminen simulointia varten

Ennen kuin koulutettavat siirtyvät simulointitilaan, heille kerrotaan tapahtuneesta onnettomuudesta, mutta yksityiskohtia ei paljasteta. Sotilailla on ainakin aavistus siitä, mikä heitä odottaa. Skenaarioiden ohjaajat kiinnittävät runsaasti huomiota sotilaiden suoriutumiseen. He antavat tukea ja opastusta. Lisäksi ohjaajat asettavat koulutettavat kohtaamaan haasteita, jos siitä on hyötyä koulutuksen kannalta. – Tehokas simulointikoulutus perustuu ohjaajan osaamiseen, kokemukseen ja kykyyn luoda skenaarioita. Kaikki simulointiskenaariot räätälöidään erilaisia lääketieteellistä koulutusta tarvitsevia ryhmiä varten. Heidän ammatillinen taustansa, palvelemisensa ulkomailla ja mahdolliset erikoistehtävänsä otetaan huomioon skenaarioita suunniteltaessa, koordinaattori kertoo.

Monipuolisuus

FSAN käyttää ALS-simulaattoria (lyhenne sanoista Advanced Life Support) ja SimMan-harjoitusnukkeja. - Hienoa, että FSAN on panostanut lääketieteelliseen koulutukseen Sessvollmoenissa. Nyt otamme harjoitusnuken esille opittujen tietojen ylläpitämiseksi ja uusien taitojen oppimiseksi, sanoo kurssille osallistuva luutnantti Hanne Gjøs, Norjan puolustusvoimien HMKG-lääkintäyksikön joukkueenjohtaja. - Kun harjoitusnuken toiminnan oppii tuntemaan, on hämmästyttävää havaita kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet.

Harjoitusnukke reagoi

Suurin ero harjoiteltaessa oikeiden potilaiden ja harjoitusnukkejen avulla on se, että harjoitusnukeille voidaan tehdä oikeita toimenpiteitä, kuten asentaa tooraksiputki, dekompressoida ja intuboida. Harjoitusnuken pulssia voi palpitoida, ja rinnan kohoamista hengityksen vuoksi voi tarkkailla. Ohjaajat varmistavat, että näytössä näkyvät elintoiminnot vastaavat koulutettavien antamaa hoitoa. Tämä auttaa koulutettavia arvioimaan "potilaan" kliinisen tilan ja opettaa heitä toimimaan turvallisesti ja tehokkaasti, kertoo Lyden.

Katse eteenpäin

On tärkeää ennakoida tulevaisuutta. Nuoret käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa täysin eri tavalla kuin vielä vuosikymmen sitten käytettiin. Siksi meidän on pysyttävä ajan tasalla, jotta käyttämämme koulutusmenetelmät toimivat myös tulevaisuudessa, toteaa koordinaattori Lotta Lyden.